Sitruunainen rahkatorttu

Todentottakin, olen täällä jo pääsiäistunnelmissa. Viikonloppuna on tiedossa relaksoitumista hyvässä seurassa, tietenkin hyvän ruuan, juoman ja saunan kera. Päätin tehdä viikonloppua varten pashan innoittaman rahkatortun. Meillä pashassa sattumina on vain mantelia ja rusinoita, ei sukaatteja tai muita ätläköitä sokeripalleroita.

Pohja:

150 g voita
0,5 dl sokeria
1 muna
3,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Vatkaa pehmeä voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää muna voimakkaasti vatkaten. Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin ja lisää vaahdon joukkoon. Painele taikina voidellun irtopohjavuoan (24-26 cm) pohjalle ja muutama sentti reunoille.

Täyte:

500 g maitorahkaa
2 dl kermaa
3 munaa
1 dl sokeria
puolikkaan sitruunan mehu
1 sitruunan kuori raastettuna
2 tl vaniljasokeria
3 rkl perunajauhoa
1 dl mantelirouhetta
1 dl rusinoita

Lisäksi: Lemon curdia (sitruunatahnaa)

Sekoita kaikki täytteen aineet keskenään. Levitä sitruunatahnaa pohjan päälle makusi mukaan. Kaada täyte vuokaan ja paista 175 asteessa n. 1 tunti tai kunnes täyte on hyytynyt.

Vegaaniset suklaahippukeksit

Menneellä viikolla meillä poikkesi kyläilemässä ystävä lapsiensa kanssa ja pitihän sitä ryhtyä leipomishommiin. Sain systeriltä ameriikantuliaisina ruokasoodaa, kyllä vaan, ja päätin tehdä vegaanisen version amerikkalaisista suklaahippukekseistä. Ollaan systerin kanssa kuultu villiä huhua, että amerikkalaisten sooda on parempaa leivonnassa, koska sen maku ei puske samoin läpi leivonnaisista, kuin täkäläisen soodan. Menee ehkä hifistelyn puolelle, mutta olen kyllä huomannut, että soodamerkeillä on eroja.

Näissä cookies-kekseissä korvasin kananmunan pellavalimalla. Pellavalima valmistetaan kiehauttamalla 4 rkl vettä ja 1 rkl jauhettuja pellavansiemeniä (ostin rouhetta ja huhmaressa murskasin sitä hienojakoisemmaksi).

100 g sokeria
120 g fariinisokeria
50 g kookosöljyä
180 g kasvimargariinia
1 annos pellavalimaa

Vatkaa vaahdoksi.

n. 300 g vehnäjauhoja
1 tl ruokasoodaa
2 tl vaniljasokeria
0,5 tl suolaa

Sekoita kuivat aineet keskenään ja vatkaa voi-sokeri-vaahdon joukkoon. Lopuksi sekoita taikinaan:

100g maidotonta suklaata rouhittuna (jätä isohkoja sattumia), minä käytin Bonvita riisimaitosuklaata
1 dl rouhittuja pistaaseja

Muotoile taikinasta paksuhkoja pikkuleipiä uunipellille, paista 180 asteessa n. 10-12 minuuttia. Parhaimmillaan keksit ovat reunoilta rapsakat ja keskeltä pehmeitä.

Uintihommia taaperon kanssa

Tyttäreni on melkoinen vesipeto! Meillä ei ole harrastettu vauvauintia, mutta vedessä hän on aina viihtynyt. Kävimme joskus viime vuoden puolella Flamingossa vesipuistossa, kun sain siskon lähtemään mukaan tueksi, avuksi ja turvaksi. Jotenkin tuntui pelottavalta lähteä energisen puolitoistavuotiaan kanssa uimaan. Flamingossa kaikki oli tehty todella helpoksi yksinkertaisella tavalla: sekä pukeutumistiloissa että suihkutiloissa oli Ikean muovisia syöttötuoleja. Etukäteen olin ajatellut, että juuri pukeutumiset ja peseytymiset olisivat haasteellisia, mutta syöttötuolien avulla kaikki sujui mainiosti. Ensin tytölle vaatteet päälle ja sitten tuoliin syömään rusinoita, niin sain itse pukeuduttua ja hiukset kuivattua. Allasosasto oli tietysti hieno erivärisine valoineen ja lastenaltaassa oli pieni liukumäkikin. Tytär viihtyi erinomaisesti, varsinkin kun välillä käytiin kahvilassa herkuttelemassa jäätelöllä. Melko hintava kokemus tällainen vesipuisto tietenkin on, eli ihan viikottaiseen uintiharrastukseen se ei ainakaan meidän rahavaroilla sovellu. Alle 4-vuotiaat pääsee vesipuistoon ilmaiseksi, mutta aikuisen sisäänpääsy on viikonloppuisin ja sesonkiaikoina 22 euroa. Flamingossa oli muuten kassalla myynnissä sekä kertakäyttöisiä että kestouimavaippoja.

Flamingon lastenallas, kuva

Olen toki vuosien varrella käynyt Helsingissä uimahallissa, mutta en ollenkaan muistanut, onko uimahalleissa moisia apuvälineitä saatavilla. Viime viikolla saimme vihdoin kaverin kanssa aikaiseksi lähteä testaamaan Mäkelänrinteen uintikeskuksen lapsiystävällisyyttä. Tyttärelle piti tietenkin pakata evästä matkaan ja mukavimmin eväät kulkivat lapsen omassa "änkkäri" tai "böödi" repussa. Rusinoita, raakapatukkaa, vesipullo ja banaania vesipedolle, äidille vesipullo. Ostin paketillisen kertakäyttöisiä uimavaippoja, mutta Mäkelänrinteeltä saa ostaa kestouimavaippoja hintaan 13 euroa. Uimapuku ei uimavaipan lisäksi varmaan ole kovin tarpeellinen kaksivuotiaalla, mutta se on niin hieno rimpsuineen, että pitihän sekin mukaan ottaa.

Mäkelänrinteellä ei näkynyt syöttötuoleja, mutta onneksi parivuotiaani alkaa olla jo sen verran iso, että ei niitä välttämättä tarvittukaan. Hän viihtyi suihkutellen itseään sillä aikaa, kun me aikuiset peseydyimme. Mäkelänrinteellä on lastenaltaan lisäksi matala kahluuallas, jossa tyttäreni pystyi konttaamaan käsipohjaa ja hyppimään pyllylleen altaan pohjalle. Kun pääsimme testaamaan syvempää lastenallasta, hänen itseluottamuksensa oli noussut jo niin korkealle, että olisi halunnut ihan itse uida...

Yläkerran kahvilassa oli laaja valikoima niin suolaista kuin makeaakin herkkua ja mikä parasta, "änkkäri"laite (joka ei tosin toiminut, vaan nielaisi kolikkoni sylkemättä sitä takaisin)! Kaiken kaikkiaan taisin jännittää ihan turhaan uintireissun sujuvuutta. Oli hyvä, että mukana oli ylimääräinen käsipari, mutta kyllä sitä kahdestaankin varmaan pärjäisi. Näyttipä siellä olevan eräskin äiti pienen vauvan ja n. 2,5 vuotiaan lapsensa kanssa, yksin.

Puhetta uintireissusta on riittänyt siitä lähtien ja eräänäkin aamuna viikolla tytär ehdotteli uimahalliin lähtemistä (ei päiväkotiin, uimahalliin!). Eli ei tästä taida selvitä ilman uutta uintikertaa.

Sunnuntaiaamun juustoiset voisarvet

Olen ihan ehdottomasti aamupala-ihmisiä! Mitä enemmän, sen parempi. Arkisin aamupala jää aika tympeäksi kahvi-leipä-vesi yhdistelmäksi (jos sitäkään ehtii...), mutta joskus on kiva laittaa jotain vähän spessumpaa. Aamiaiseni koostuu ehdottomasti suolaisista jutuista. Parhaita aamiaisia ovat ne, kun saa nauttia rauhallisesta vapaapäivästä nautiskellen vaikka tuoretta leipää, munakokkelia ja pannukahvia, hyvässä seurassa tietenkin!

Hotelleissa huonettakin tärkeämpää on aamiainen ja risteilyllä pitää ehdottomasti päästä siihen hiukan parempaan aamiasbuffettiin. Siskon kanssa käydään aina välillä (liian harvoin!) yhteisellä aamiaisella jossain päin Helsinkiä. Viimeksi käytiin Krullassa (postaus).

Tälle sunnuntaiaamulle tein ensimmäistä kertaa itse voisarvia eli croissantteja. Jotenkin olen ajatellut, että se olisi hankalaa, mutta yllättävän näppärästi ne valmistuivat. Mitä nyt taikinaa piti seisottaa jääkaapissa välillä, muuten olivat nopeita tehdä. Jos ei jaksa väsätä taikinaa alusta asti itse, niin hyvä vaihtoehto on ostaa kaupasta valmista taikinaa (sitä sellaista kartionmallisessa purkissa olevaa, joka repäistään auki ja sisällä on valmiitta taikinakolmioita) ja paistaa siitä vaikka yövieraalle tuoreet voisarvet aamiaiseksi.

Tämä ohje on koottu eri ohjeista, joita netistä löysin ja lopputulos oli ihan ok. Juuri uunista tulleina olivat niin kuin voisarvien pitää ollakin, päältä rapsakoita ja sisältä pehmeitä. Muutaman tunnin kuluttua tosin maistuivat lähinnä ihan tavallisille sämpylöille...

2,5 dl maitoa
1 pss kuivahiivaa
1 tl suolaa
1 muna
6,5 dl jauhoja
n. 100 g jääkaappikylmää voita
loraus voisulaa
voiteluun 1 muna
(n. 1,5 dl juustoraastetta)

Lämmitä maito n. 42 asteiseksi, sekoita joukkoon muna ja suola. Sekoita kuivahiiva pieneen jauhomäärään ja lisää maidon joukkoon. Lisää loput jauhot ja vaivaa, kunnes taikina ei enää tartu käsiin. Kaulitse taikina 30X40 cm kokoiseksi levyksi. Ota juustohöylällä voista ohuita voisiivuja ja asettele ne puolelle taikinasta (jätä reunaan pari senttimetriä tyhjäksi). Taita toinen puoli taikinasta voisiivujen päälle ja painele reunat kiinni. Taita taikina pariin kertaan ja kaulitse. Taita taas pariin kertaa ja kaulitse. Taittele taikina vielä pariin kertaan ja laita jääkaappiin lepäämään n. 15 minuutiksi. Toista sen jälkeen kauliminen ja taittelu pariin kertaan ja anna taikinan seistä jääkaapissa vielä parisen tuntia.

Jaa taikina kahtia ja kaulitse taikina pyöreäksi levyksi, noin 30 cm halkaisijaltaan. Leikkaa taikinapyörällä kahdeksaan osaan kolmioiksi. Voitele kolmiot voisulalla ja kääri rullalle leveästä päästä lähtien. Asettele voisarvet pellille leivinpaperin päälle (ohut kärki alapäin) ja anna kohota liinan alla n. tunti. Voitele munalla ja paista 225 asteessa n. 12 minuuttia. Halutessasi voit ripotella päälle juustoraastetta tai vaikka unikonsiemeniä.

Tarjoa sellaisenaan tai täytä vaikka juustolla ja kasviksilla. Tai jos oikein haluat herkutella, niin briejuustolla ja viikunahillolla täytettynä...

Avautumistilitystä ja kreisein "hitti"

Voi morjens.  Blogin kirjoittaminen on jäänyt viime aikoina kaikkien muiden meneillään olevien asioiden jalkoihin, toivottavasti saan pian korjattua tilanteen. Olen ollut koko alkuvuoden aika väsyksissä, kun arkitodellisuus alkoi ihan täydellä voimalla. Eli itse jatkan epäsäännöllisessä kolmivuorotyössäni, puoliso aloitti yrittäjänä, tytär aloitti päiväkodissa ja siinäpä se soppa sitten onkin sekoitettuna. Koko elämäni tuntuu olevan aikataulutettu minuutilleen ja silti ei riitä aikaa normaaleihin arkirutiineihin. Puhumattakaan siitä, että useinkaan en näe tytärtä pariin päivään, johtuen työvuoroistani. Sitten kun vihdoin nähdään, niin koko ilta on sitten semmoista sylittelyä ja äidin pompottelua, että muita hommia (tiskit, pyykit, imurointi, mitä näitä nyt on) ei oikein pysty tekemään. Ja jostain syystä en ole pystynyt niitä hommia onnistuneesti delegoimaankaan...

Viime viikot onkin mennyt sujuvasti arjen pyörittämiseen, sairastamiseen ja asunnon- sekä uuden työn hakemiseen. Monenmoista säätöä on käynnissä, mutta katsellaan nyt rauhassa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Luovuus tuntuu olevan kertakaikkisen kadoksissa niin keittiössä, käsitöissä kuin kirjoittamisessakin.

kuva

Nyt kun uusia postauksia ei ole viime aikoina syntynyt, on ollut mielenkiintoista seurata, millä hakusanoilla blogiin tulee klikkauksia. Kestosuosikit Tappara-sukat ei ole näin kevään tullen enää olleet suosituimpien joukossa. Sen sijaan toinen kestosuosikki, V10 Plus C-vitamiini seerumi on kuukaudesta toiseen yleisimpien hakusanojen joukossa. Viime aikoina paljon "hittejä" on tullut edullisiin Himalaya Herbals voiteisiin liittyen. Olisikin kiva kuulla, onko teillä lukijoilla kokemuksia kyseisistä voiteista ja mitä olette tykänneet?

Loppukevennyksenä voin kertoa, että blogiini on eksytty myös hakusanoilla: "miltä käytetyn terveyssiteen pitää näyttää". Siis oikeesti, mun blogiin? Miksi? Hih.

Katoavan kuontalon paluu!

Avauduin tuossa viime vuoden puolella hiusongelmistani (postaus) ja olenkin nyt ottanut tehokuurin hiustenhoidossa. Vihdoinkin voin palata asiaan!

Sain Bottega Verdeltä testiin BIO-KRIN tehoampulleja. Kyseessä on kiinalaisen lääketieteen kehittämä tehokuuri hiustenlähtöä vastaan. Tehokuurin tarkoitus on palauttaa elinvoima hiusjuureen ja vahvistaa niitä. Kuuri sisältää kaksi vaihetta, ensimmäinen vaihe on intensiivinen ja elvyttävä, toisen vaiheen tarkoitus on ylläpitää ensimmäisen vaiheen aikana saavutettua vaikutusta. Kuuri kestää kokonaisuudessaan kuukauden eli 2 x 15 päivää. Yksi ampulli päivässä levitetään kosteisiin hiuksiin ja päänahkaan. Minulla tämä aiheutti hiukan ongelmia, sillä pyrin välttämään hiusten jokapäiväistä pesemistä. Ensimmäisen vaiheen aikana pesin hiuksiani lähes päivittäin, mutta toisessa vaiheessa pesupäiviä jäi kyllä väliin ja levittelin ampullien sisältöä hiuksiini aina kun kastelin ja pesin hiukset.

Lisätehona tehokuurille minulla oli niin ikään Bottega Verdeltä testiin saatu BIO-KRIN shampoo, joka valitettavasti oli minun pehmeälle ja hennolle hiuslaadulleni ilmeisesti liian pesevä, sillä pesun jälkeen hiukseni muistuttivat pesukoneessa 60 asteessa pestyä villasukkaa. Siksi otin käyttöön myös Cutrin Sensitive syvähoidon, joka palautti hiukset normaaleiksi vanuneen villasukkaefektin jälkeen ja hoiti sekä kosteutti myös päänahkaa.

Hiusten värjäämisen lopetin jo vuosi sitten, joulukuun alussa leikkautin n. 25 cm pituutta pois ja lisäksi olen ottanut Biotiini Strong-kuurin hiuksia vahvistamaan. Kampaajalla käydessäni kampaaja moitti hiuspohjani kuivutta ja ärtyneisyyttä ja ilmeisesti se on ollut myös osasyynä ohentuneeseen hiuskasvustoon.

kuva

No, mitä sitten on tapahtunut tämän tehojakson aikana? Paljonkin, sanoisin. Hiuspohja ei kuumota ja punoita, hiukset ovat kiiltävät, pehmeät ja helposti kammattavat. Lisäksi hiukset tuntuvat vahvemmilta. Jakauksen kohdalla päälaella näkyy selvästi sentin-parin mittaista sänkeä!! Eli uutta hiusta on alkanut puskemaan, jee!!

Tietenkin tässä on niin monenlaista toimenpidettä hiuskasvuston elvyttämiseksi, että in vaikea sanoa, mikä on ollut paras tai tehokkain tapa. Tärkeimpänä pidän sitä, että hiuspohja on nyt kunnossa ja hiukset voivat rauhassa kasvaa terveestä hiuspohjasta. Siihen varmastikin suurimpina osallisina ovat BIO-KRIN ampullit sekä hiuspohjaa hoitava kosteuttava syvähoito. Pakko myöntää, että en laittanut näihin hoitoihin ja aineisiin kovin suurta toivoa, mutta nyt olen enemmän kuin tyytyväinen tämänhetkiseen tilanteeseen hiusteni kanssa.